”Tavastia-klubi aloittaa huomenna Hämiksellä”, kertoi lehti-ilmoitus Helsingin Sanomissa 1. lokakuuta 1970. Klubin avajaisissa esiintyi Anki & Cumulus. 1950-60-luvulla Hämis oli suosittu tanssipaikka eikä sen muuttuminen rock-klubiksi tapahtunut veitsellä leikaten, vaan iskelmä, diskomusiikki ja rock kulkivat alkuun rinnakkain. Hämiksen tanssit jatkuivat vielä 70-luvun alkuvuosina, Tavastia-klubia järjestettiin kolme-neljä kertaa viikossa.

”Niin kuin kaikessa, suuret ikäluokat ovat mullistavat kaiken joka käänteessä. Ne mullistivat peruskoulun, kun ne tulivat siihen ikään. Ne mullistivat myös bailausbisneksen, kun ne tulivat siihen ikään”, kertoo Tavastian toimitusjohtaja Juhani Merimaa, joka tuli Tavastian hallitukseen vuonna 1972 ja hallituksen puheenjohtajaksi seuraavana vuonna.

Merimaan mukaan suurin tekijä Tavastian syntymiseen oli rock-musiikin leviäminen Suomeen ja keskioluen vapautuminen vuonna 1969.  ”Sellaisten mestojen suosio romahti, joissa ei ollut anniskelua. Tavastia-klubin ajatuksena oli alkaa järjestää tapahtumia anniskelun kera. Rock-paikalle oli selkeä tilaus, mutta siihen aikaanhan ei olisi ollut tarpeeksi kotimaisia rockbändejä joka illalle”, Merimaa kertoo. Kuvaavaa on se, että kovassa suosiossa ollut Tasavallan Presidentti soitti vuonna 1971 Tavastialla viidesti ja sama tahti jatkui seuraavanakin vuonna. Toinen tuon ajan suosikkiyhtye Wigwam soitti neljä keikkaa vuonna 1971 ja seuraavana vuonna seitsemän.

Alkuvuosina rockiakin kuitenkin riitti, klubilla vierailivat muun muassa Kalevala, Kirka & Islanders, Apollo, Pepe & Paradise, Jig-Saw, Ernos, Remu & Hurriganes, Topmost, Rauli Badding Somerjoki, Juice Leskinen & Coitus Int., Tabula Rasa ja Dave ”Isokynä” Lindholm. Ahkerasti esiintyivät myös Raittisten veljesten yhtyeet Jussi & Boys sekä Eero & Help. Itse asiassa Jussi Raittinen on jopa levyttänyt Elton Johnin kuuluisasta ”Crocodile Rock”-kappaleesta suomenkielisen version nimellä ”Tavastia-rock”.

”Biisi saatiin Raha-automaattiyhdistyksen ylläpitämiin jukeboxeihin, joita baarit oli täynnä. Tavastian markkinointi oli sitä, että mentiin kolikkobussin kanssa baareihin ja laitettiin Tavastia-rock soimaan kakskyt kertaa peräkkäin ja lähdettiin veke. Se jäi hyvin kaaliin”, muistelee Merimaa.

Raittisen ”Tavastia-rock” on oiva kuvaus Hämiksen muuttumisesta rockväen kantapaikaksi: ”Mutta sitten ajat muuttuivat, nyt soikin Hämiksellä Tavastia-rock. Toi uusi aika toiset tanssijat, meille kelpaakin nyt ainoastaan Tavastia-rock”. Vuonna 1973 iskelmä ja viihdemusiikki oli klubilla jo harvinaisempaa, sen sijaan mukaan tulivat torstaiset jazz-illat, joissa esiintyivät muun muassa Reiska Laine, Olli Ahvenlahti, Sakari Kukko, Eero Koivistoinen ja Pekka Pohjola. Samana vuonna Tavastialla esiintyi jo puhuttuja ulkomaisia artisteja, kuten Vinegar Joe & Elkie Brooks, Manfred Mann’s Earth Band  ja The Swinging Blue Jeans.

Pikkuhiljaa Tavastiasta alkoi muodostua se paikka, jonne jokainen Suomen aloitteleva bändi halusi keikalle. Monille bändeille ensimmäinen Tavastian keikka on yksi uran tärkeimmistä etapeista, ja toinen on sitten se ensimmäinen loppuunmyyty Tavastian keikka. Vuosien varrella Tavastiasta on muodostunut tärkeä osa suomalaisen muusikin historiaa. Iästään huolimatta Tavastia ei ole mikään rock-museo, vaan haistelee alati ajan henkeä ja tarjoaa areenan suursuosikkien lisäksi myös niille uransa alussa oleville tulevaisuuden Tom Waitseille.

Tavastia-klubin 1980-luvun avasi 2. tammikuuta Tuomari Nurmio & Viides Kolonna. Tavastian nykyinen toimitusjohtaja Juhani Merimaa aloitti myös pestinsä samana vuoden kesäkuusta, aikaisemmin hän oli jo toiminut hallituksen puheenjohtajana. Rock’n’roll ja jazz olivat jo vallanneet Tavastian, 1980-luvulla klubin ottivat haltuun punkkarit. Punk kukoisti jo 1970-luvun lopulla, mutta Tavastialla ilmiö eli voimakkainta aikaa vasta 1980-luvun alussa. ”Tavastialle punk tuli ehkä hieman jälkijunassa, kun Lepakko otti sen ensimmäisen voimakkaamman aallon vastaan”, Merimaa toteaa.

Jazz-muusikoiden ensimmäinen suomalainen sukupolvi oli vahvasti edustettuna vielä 1980-luvun alussa, mutta alkuvuonna 1980 lavalla nähtiin myös Vaavi, Ratsia, Ypö-Viis sekä Maukka & Vallilan Vangit. Eppu Normaali ja Pelle Miljoona olivat heittäneet ensimmäiset Tavastian keikkansa jo 1970-luvun lopulla. Vuonna 1980 lavalla nähtiin myös suomalaisen heavyn uranuurtaja Sarcofagus.

1980-luvulla jatkui myös Pekka Saurin jo 1970-luvulla perustama musadiggareiden suosima Diggiteekki, jossa ei levylautasella soinut ABBA, vaan rock-intellektuellien suosikit kuten Police ja Doors. Dj-vetoiset illat ovat myös Tavastian nykypäivää, klassikoita ja uusimpia indie-hittejä tarjoava suosittu Tavastian lauantaidisko viettää ensi viikon lauantaina 1-vuotissyntymäpäiviään.

Merimaan ensimmäinen ulkomaanbuukkaus toimitusjohtajana oli brittiläinen, punkin kummisedäksikin kutsuttu Troggs, joka tunnetaan mm. hiteistään ”Wild Thing”, ”With A Girl Like You” ja ”Love Is All Around”. ”Troggsilla oli vaikutus moniin punk-bändeihin, vaikkakin punksukupolvi laski historiankirjoituksen paljolti itsestään ja haistatti pitkät menneille. Niin kuin Eppu Normaalikin lauloi: Elviksen kuolema ei mua liikuta”, Merimaa sanoo.

1980-luvulla Tavastialla vieraili myös monet punk-liikkeen huippunimet maailmalta. Merimaan mukaan yksi mieleenpainuvimmista oli Dead Kennedysin keikka, mutta nähtiin klubilla myös The Damned, U.K. Subs, Lords of the New Church, Johnny Thunders, Echo & the Bunnymen, Jason & the Scorchers sekä Siouxsie & The Banshees, josta Merimaalle on jäänyt mieleen erityisesti artistin taustajoukot: ”Yhtyeellä oli nuori kiertuemanageri, joka tutustutti minut sellaiseen käsitteeseen kuin viinilämpömittari. Meillä oli jotakin halpaa viiniä takahuoneessa ja hän mittasi, onko lämpötila kohdallaan”. Yksi vuosikymmenen kohokohtia oli myös Nick Cave & Bad Seedsin vierailu Tavastialla kahdella keikalla syyskuussa 1988.

1980- luvun Tavastialla myös punk ja rockabilly elelivät käsi kädessä. Merimaa muistaa varsinkin suomalaisen rockabilly-väen suosiman irlantilaisen Matchboxin keikan, joka oli hieman ennen kuin hän aloitti virallisesti työnsä toimitusjohtajana. ”Tavastialla oli silloin sellaiset koottavat linkkupöydät, jotka sai kasaan ja laitettua sivuun. Olin tulossa juuri töistä koulusta ja Ilveksen poke sanoi, että menes katsomaan tulevaa työmaatasi. Siivooja oli lähtenyt itkien pois; klubin lattia oli täynnä lasisiruja kuin fakiirin peti. Jengi oli jorannut ja hyppinyt pöydillä, eivätkä ne linkkupöydät olleet tietenkään kestäneet. Kaikki pullot ja lasit oli sirpaileina.”

Vaikka punk nosti 1980-luvulla entisestään päätään ja jazz jäi taka-alalle, esimerkiksi Pekka Pohjola ja Piirpauke esiintyivät useasti vielä 1980-luvulla. Tavastialla vieraili myös kovia pitkän linjan jazz- ja blues-muusikoita maailmalta, kuten Queen Ida, Bobby McFerrin, Sonny Terry, Brownie McGhee, Johnny Griffin, Rockin' Dopsie, Yusef Lateef, Cedar Walton, John Mayall ja Roy Buchanan. 1980-luvulla koettiin myös pienimuotoinen Texas-buumi, kun Tavastialle saapuivat mm. Fabulous Thunderbirds, Leroi Brothers, Sir Douglas Quintet ja Omar & The Howler.

Siinä missä ensimmäinen loppuunmyyty ilta oli monille bändeille tärkeä etappi, alkoi 1980-luvulla suosituilla bändeillä olla keikkoja jo kahtena ja jopa useampana iltana peräkkäin. Vuoden 1980 lokakuussa vietettiin Tavastian 10-vuotisjuhlia, silloin Pelle Miljoona heitti kaksi loppuunmyytyä iltaa Tavastialla, samoin brittiläinen ska-bändi Bad Manners. Perättäisinä iltoina nähtiin 1980-luvulla useita suomalaisen rockin kansien väliin päätyneitä yhtyeitä kuten Hassisen Kone, Sleepy Sleepers, Sielun Veljet, Yö, Dingo, Eppu Normaali, Hanoi Rocks, Juice & Grand Slam, J.Karjalainen & Mustat Lasit, Smack, Peer Günt, Popeda, Lapinlahden linnut ja Kauko Röyhkä & Narttu.

Jotkut suomalaiset yhtyeet ovat kuuluneet Tavastian ilmeeseen vahvasti uransa alkuvaiheista lähtien; yksi merkittävimmistä on vuoden 1981 alussa debyyttialbuminsa julkaissut Hanoi Rocks. ”Hanoi Rocks on hyvä esimerkki bändistä, joka on joka vaiheessaan pitänyt kiinteästi siteensä juuri Tavastiaan”, sanoo Merimaa, jolle on erityisesti jäänyt mieleen Hanoi Rocksin legendaarinen ensimmäinen suuri keikka keväällä 1981.

Vielä 1950–60-luvulla suosittuna tanssipaikkana toiminut Hämäläisten talo koki rajun muutoksen, kun Tavastia-klubi aloitti tiloissa lokakuussa 1970.  Iskelmällinen tanssimusiikki jäi taakse, kun  yhä enenevissä määrin 1970-luku jorattiin rockin tahdissa ja 1980-luvulla oltiin jo aivan toisessa maailmassa, kun punk valtasi talon. 1990-luvulla klubia ei hallinnut vain yksi vahva musiikinlaji, vaan päätään nostivat useat tyylit grungesta metalliin ja punkin uudesta aallosta ja brittipopin nousuun.

Vuosikymmenen alku ei kuitenkaan ollut klubille kultaisinta aikaa. Lama näytti ensimmäisiä merkkejään ja Tavastian nykyinen toimitusjohtaja Juhani Merimaan paikalle palkattiin vuoden 1990 alkupuolella uudet henkilöt. Tavastian tuottavuutta haluttiin tehostaa vähentämällä rock-keikkojen osuutta. Mutta mihinkä rock Tavastialta menisi? Seurauksena ravintolayhtiö ajautui konkurssiin vuoden 1991 maaliskuussa.

Kauaa ei Tavastia ehtinyt kaikua hiljaisuutta, kun 9. heinäkuuta Juhani Merimaan ja Pekka Görmanin perustama Helsingin Rock And Roll Oy:n avasi klubin ovet jälleen kansalle. Elävän musiikin janosta kertoo hyvin se, että seuraava kuukausi olikin Tavastia lähes putkeen loppuunmyyty. Uuden luvun Tavastian historiassa aloitti Eppu Normaali kahdella keikalla, jota seurasi Ismo Alanko, Fabulous Thunderbirds, Maggie's Dream, Sir Elwoodin hiljaiset värit, Värttinä, Havana Black, Kolmas Nainen ja tietenkin Kingston Wall. Kulttisuosioon noussut progerock-yhtye tavallaan syntyi Tavastialla ja nähtiinkin 1990-luvulla klubin lavalla useasti, esimerkiksi vuonna 1990 peräti kahdeksana iltana.

Toisinaan maailmalta saapuvat tähdet viihtyivät myös klubin katsomossa. Kun yhdysvaltalainen hard rock -bändi Black Crowes esiintyi Tavastialla elokuussa 1991, seuraavana päivänä Helsingin Jäähallissa esiintyneet Guns N' Roses ja Skid Row saapuivat klubille katsomaan yhtyettä.

”Molemmat bändit saapuivat Axl Rosea lukuun ottamatta katsomaan Black Crowesia ja samalla levisi huhu, että bändit jammaavat yhdessä koko yön. Porukkaa tuli ja ihmiset halusivat jopa vaihtaa Guns N' Roses -lippunsa Black Crowes -lippuihin, jotta pääsisivät bailaamaan bändien jäsenten kanssa”, muistelee Juhani Merimaa.

Muusikot pysyttelivät kuitenkin katsomon puolella, mutta toisin kävi vuonna 1993, kun Metallica konsertoi Oulunkylässä The Cultin ja Suicidal Tendenciesin kanssa.

”Tavastialla juhlittiin samana iltana konsertin jatkoja. Metallican fanit eivät olleet diganneet The Cultista ollenkaan; bändi oli aika kypsä ja levy-yhtiö toi porukan Tavastialle. Bändi asettui parvelle, vein heille kaljat pöytään ja esittelin itseni. He kyselivät, että miten täältä saisi iskettyä mimmejä, että on vähän huonot fiilikset. Sanoin, että menkää lavalle. Parhaillaan soittanut bändi oli tietenkin valmis lainaamaan kamojaan. The Cultin rumpali oli saanut jo mimmin kainaloon ja sitä sitten vielä kuuluteltiin paikalle. Sitten bändi alkoi soittaa. Kaljat jäivät pöytään ja sen ympärille muodostui yleisöstä sellainen pyhä aura. Kun joku paikalle saapunut huomasi vapaat kaljat, jengi tuli heti väliin: ’Ne on Cultin kaljat, niihin ei saa koskea’. Bändi soitti kuusi biisiä ja sen jälkeen löytyi kyllä mimmejä”.

Syvimmän laman aikaan Tavastialla riitti kävijöitä; konserttijärjestäjät ottivat varman päälle ja isotkin nimet tuotiin mieluummin klubeille areenoiden sijaan. Vuonna 1993 uuden musiikin aalto näkyi Tavastialla erityisen voimakkaasti, tuolloin lavalla nähtiin muun muassa Alice In Chains, Suede, Jamiroquai, Screaming Trees ja Stone Temple Pilots.

Myös kotimainen metalli oli vahvassa nosteessa Tavastialla 1990-luvulla, klubin lavalta tulivat erityisen tutuksi muun muassa The 69 Eyes, Amorphis, Waltari, Apocalyptica, Stratovarius ja etenkin love metallin lähettiläät, Ville Valon luotsaama His Infernal Majesty, joka soitti ensimmäisen keikkansa Tavastialla Jimsonweedin lämppärinä vuonna 1996. Sittemmin HIM-nimellä tunnettu yhtye on esiintynyt Tavastialla perinteisesti aina uudenvuoden aattona.

1990-luku oli kulta-aikaa myös suomenkieliselle rockille. Tavastian kovia nousijoita olivat muun muassa Don Huonot, Ultra Bra ja Apulanta sekä kotimaisen vaihtoehtorockin nimet Larry and the Lefthanded, Karkkiautomaatti ja Tavastialta uransa aloittanut The Flaming Sideburns. Tavastian musiikillinen anti alkoi olla jo erittäin kirjava; Kula Shakerista Laibachiin, Nazarethista De La Souliin ja Dr. Albanista Jim Rosen friikkisirkukseen. 1990-luvun monipuolisuus on näkynyt rikkautena Tavastialla koko 2000-luvun; lähes kaikki muusikin genret ovat klubilla esillä kuukausittain. Maailmatähdet ovat klubin viikottaisia vieraita, mutta Tavastia antaa kaistaa myös uraansa aloitteleville yhtyeille.